Nopeammin ja fiksummin

En tunne ketään, joka tykkää lastenhoitokeikoista organisaation sisällä. Nyt oli tarjolla sellainen. Ja tarjolla-sanaa käytetään taas väärin, sillä ei vt. jättänyt vaihtoehtoja. Ihme ruoskapimu!

Piti paimentaa markkinointijannuja,

joiden piti isot lattemukit käsissään selvittää, mistä me puhumme kun puhumme markkinoinnista. Tulin paikalle kesken tätä:

-… se on aiheena jotenkin mahdollisimman ei-hauska, jopa vastenmielinen.

Mistä te puhutte? kysyin vaikka tiesin että näillä markkinointisankareilla oli vain yksi puheenaihe: markkinointi.

-Jos meidän markkinabudjettia leikataan, niin sitooko se meidän kädet vuosiksi eteenpäin?

-Niin, huolestuttaako sijoittamisessakaan oikeastaan muu kuin sijoittaminen?

-Puhutaanko tässä jo virhepäätelmien ketjusta?

-Jotain todella pelottavaa on ihmisessä joka ei kykene erottamaan omaa ja jonkun toisen elämää toisistaan. Se on kuin oma aikapoimu.

-Silti voi olla monta päivää sisäisesti hauskaa.

Asiaan, saatanat! karjaisin. Heti auttoi.

-Sisältömarkkinointi-sana pitäisi korvata vaikutusmarkkinointi-sanalla – ohjaisi tekemistä paremmin. Markkinoinnin tarkoitus on vaikuttaa, sisältömarkkinointi termiä ei tarvita muutenkaan, koska kaikessa on sisältöä.

-Se on siis vähän niinkuin design thinking tai growth hacking vaikka parempi olisi growth design tinkering.

-On hyvä, että termeistä puhutaan. Ei ATK ole enää ATK:ta. Se on ICT:tä tai digiä. Se mikä muuttuu on tarinan läpinäkyvyys ja todenmukaisuus.

-Sisältömarkkinointia ennen puhuttiin kaupallisista artikkeleista vaikka advertoriaali on lähimpänä. Silti molemmat ihan turhia termejä!

-Sisältömarkkinoinnin ensisijainen tehtävä tuottaa aitoa lisäarvoa. Vaikuttavuus, brändimielikuva, yms. seuraus, jos arvolupaus toteutuu.

-Tuossa tapauksessa voit korvata taas millä tahansa termillä sanan sisältömarkkinointi. En osta termiä.

Miksi helvetissä ostaisitkaan, kun sinun tehtäväsi on myydä!

-Eihän esim. brändimainonnalla pyritä tuottamaan lisäarvoa vaan vaikuttamaan suoraan mielikuvaan. Perehtyisin tässä vain kattotermeihin kuten markkinointiviestintä ja sen tavoite on vaikuttavuus, tajuatteko?

-Itse näen että markkinointiviestinnän tavoite on aina lopulta myynnin lisääminen. Strategioita ja termejä tämän saavuttamiseen on monia. Palkat maksetaan euroissa, ei näyttökerroissa.

-Muistakaapas pojat ensin tämä: Sisältö rakentaa suhteet. Suhteet rakentaa luottamuksen. Luottamus draivaa liikevaihdon. Ja muista aina kysyä miksi!

-Mutta tällä hetkellä sisällön odotetaan ensisijaisesti luovan konversiota, ei suhdetta. Vertailu maksetun tilan ja esim. maksetun tuotokseen ei ole relevanttia, koska molemmat maksettua. Lopputulos tärkeä.

-Hyvin laadittu artikkeli lisää kiinnostusta tutustua alan palveluntarjoajiin. Mutta sinä et ole taho joka määrittää ”hyvin laaditun”, vaan kuluttajat. Tähän voisi mukailla suomalaista sananlaskua ”Arvo on katsojan silmässä.”

-Onko tässä kuitenkin selkeä hetero-olettama?

Siinä päivän kysymys! Äiti, mistä kyselijät tulevat?

-Juuri näin! Sisällön tuottamista pitää vaan ohjata oikeaan suuntaan ja silloin vaikuttavuus vähemmistökohderyhmissä pitäisi olla lähtökohta.

-Termeissä on se ongelma, että usein ne syntyvät konsultin tarpeesta erottautumiseen ja myymiseen.

-Uusi termi sopii kun haluaa ponnistaa huipuksi. Pitää olla melkoinen tekijä, että saa puskettua yleiskieleksi asti. Siihen asti huonompi.

-Ja mikä tuossa on Se Vaikuttava Asia? Kuinka monta asiaa potentiaalinen asiakas onkaan valmis tekemään? Empiirinen testi, kenties?

Ei mitään varsinaista tekijäainesta, kenties?

-Potentiaalinen asiakas on valmis tekemään todella paljon jos kokee saavansa vaivannäölleen vastineen. Tässä kohtaa olen skeptinen tavoitteen ja käytännön kohtaamisen suhteen. Fiksun sisältömarkkinoinnin etu on reaaliaikainen mittaaminen ja siitä oppiminen.

-Mittaamista tapahtuu mutta todella harvoin yhtä läpinäkyvästi ja tavoitteellisesti, ainakaan B2B-maailmassa. Sisältömarkkinointi vs. perinteinen markkinointi vastakkainasettelu yhtä turha, kuin outbound- vs. inbound-myynti. Molemmilla on paikkansa.

-Strategia on kaksiteräinen miekka. Usein se tehdään hutiloiden ja joskus sitä korostetaan liikaa!

-Strategia on päivittäistä johtamista, oman osaamisen kautta ja vision mukaisesti mitä ei tehdä ja mitä tehdään! Painopiste miksi ja visio & missio jne. Strategia on voittosuunnitelma!

-Strategian yksi tarkoitus on miettiä valmiiksi, mitä tehdään kun olosuhteet muuttuvat. Kyetään reagoimaan muita nopeammin ja fiksummin.

Eiköhän näillä mentäisi taas yksi aika. Sen verran selvää puhetta, että raportoinnin vt:llekin hoitaa varmaan joku algoritmi.

(jatkuu)

By Jorma Vähäpysty

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s