Tappiot voitoiksi

Tunnelma oli lievästi ilmaistuna kireä. Syystä. Olimme veitsenterällä. Tai se etana, joka ryömii partaterää pitkin. Kauhu, kauhu.

-Voimmeko myydä tämän paskan? vt. toimari tuijotti meitä jokaista vuorollaan sellaisella envälitäteistävittujakaanelleiteilläoleminulleparempiaehdotuksia-katseellaan.

-Emme ilman kohtalokkaita tappioita. Mikään uudelleenjärjestelykään ei tule kysymykseen, vastasin cooleimmalla äänelläni. Koska olen mies.

Olimme tehneet virheinvestoinnin, plain’n simple.

Nyt kyse oli vain damage controllista ellei joku keksisi sitä riemukasta ideaa, millä kääntäisimme tämän tappion voitoksi. Ihme tapahtuisi ja kaikki voisivat pidellä toistensa olusia.

(Tässä kohtaa on viimeistään syytä selventää, että seuraava monodialogi on neukkaripuhetta, jota ei ollut tarkoitettu sivullisten korville. Yhtäkään N-, F- tai edes S-sanaa emme silti sanoneet.)

-Jos otamme kovan linjan, kuljetamme nuo käärmeen sikiöt palleista sinne, minne haluamme. Sitten kuristamme heitä vastuun leveällä kaulahuivilla niin, että saamme puristettua jokaisen sentin noilta kaivon myrkyttäjiltä takaisin.

-Ikävä tyrmätä, mutta niissä palleissa ei ole enää mitään: tyhjensivät kassinsa meidänkin investointia surkeimpiin kohteisiin, tyyliin yökerho Omskissa. How gay is that?

-Luulosta tietoon: meidän Excavation Oy:llä teettämät tutkimukset osoittavat (Niilo, meidän ATK-vastaava, heijasti tulokset screenille), että…

Seurasi juuri sellaista ekskel-pornoa, joka saa jokaisen terveen ihmisen selailemaan puhelintaan.

Lisäksi minun ja vt:n ei kuuluisi työskennellä samassa organisaatiossa. Mutta koska kuitenkin työskentelemme, se auttaa minua näkemään ilmiselvän tosiasian: hän on synnynnäinen tappaja. Ja sellainen saa minut liikkeelle, sillä näin hän lausui.

-Me voimme tehdä tämän vain, jos suljemme silmämme siltä, että sadat ihmiset kärsivät tekomme seurauksista. Siis ei tietenkään suoraan vaan sijoitustemme takia. Koska kukaan meistä ei halua katsoa kärsiviä ihmisiä silmiin, sen tekevät ne, jotka saavat siitä enemmän kuin kohtuullisen korvauksen ja kestävät sitä tavallista kuolevaista paremmin.

Hän viittasi meidän lakimiehiimme, mistä kaikki tiesivät, että tämä oli kuilun pohja.

Jonkun heikomman se ajaisi masennukseen mutta me tiedämme paremmin: sieltä on vain suunta ylöspäin. Ja juuri siksi me saimme koneen käyntiin.

-Tilanteeseen on tartuttava vauhdilla eli eilen. Määritämme tarkasti uniikin arvolupauksen asiakkaalle, kytkemme siihen faktoihin perustuvan arvomallinnuksen ja osoitamme, miten arvomyynti linkittyy myyntistrategiaamme, tavoitteisiimme ja myyntijoukkueemme suorituskyvyn johtamiseen, Erkki uhosi.

-No niin! Ja jokainen arvoriihi paljastaa uusia suorituskykykuiluja sekä hyödyntämätöntä arvopotentiaalia. Tässä arvojahti-vaiheessa annamme levitä selkeän näkemyksen siitä, minkälainen strategiasta johdettu taktiikka auttaa organisaatiotamme saavuttamaan enemmän myyntiä nopeammin. Vangitsemme arvon matemaattisen mallinnuksen keinoin organisaatiomme avainhenkilöiden kanssa ja kytkemme yhteistyöhön myös avainasiakkaamme, minä komppasin.

-Joten jutun clue on tämä: asiakaslupauksestamme tulee yksinkertainen ja helppokäyttöinen käyttöliittymä. Sitä ei tarvitse edes myydä. Ja voitto on sata- tai tuhatkertainen nykyiseen verrattuna, vt. summasi.

-Tämä on juuri se unfoldaus , jota konsulentti Korhonen viime viikolla hehkutti! joku takavasemmalta sanoi.

Näillä sanoilla me olimme ulos kuilusta, ja moraali – sillä tehdään rahaa.

-Meidän täytyy vain pitää huolta siitä, että päivän päättyessä olemme hyvisten puolella. Siis että olemme hyviä ihmisiä muttemme liian hyviä. Tasapaino on ainut joka estää, ettei meitä syödä, vt. sanoi juhlavasti.

-Niin, emme ole moraaliltamme korkeampia kuin muut, vaan kyse on toimintamme laillisuudesta. Ellei se riitä, meillä ei ole mitään, minä päätin keskustelun.

Asioiden kanssa on vaan opittava elämään. Koska bisnes on tilanteita ja ”tilanteita”.

(jatkuu)

By Jorma Vähäpysty