Jorma

Mistä kaltaiseni jormat tulevat? Sellaiseen on haikea vastata, vaikka olen joutunut kohtaamaan kysymyksen moneen kertaan. Liian moneen.

Onneksi on todellisuus, joka kiusaa minua toisilla kysymyksillä.

-Mikä sinun valistunein arvaus on: pysyvätkö nykyiset toimijat asiakasrajapinnassa vai jäävätkö taustajärjestelmiksi?

Mitä voisin siitä tietää minä? Liittyykö tämä kysymys millään tavalla siihen, mitä teen ”päivätyökseni”, puhumattakaan ”ydinosaamisestani”? Ei mitenkään ja kuitenkin minä vastaan, koska olen niin tottunut mykkänä vastaamaan ympäristön odotuksiin.

-Tässä käy niin, että viiden vuoden kuluessa nykyiset siirtyvät taustalle. Siirtymävaiheessa koneet toimivat ihmisten avustajina kunnes algoritmit korvaavat toimijat.

Vastaus tyydytti kysyjän ja hän poistui näyttämöltä. Sellaista on bisneselämä.

Vaan tyyntä myrskyn edellä. Jos ei kysymys, niin väite.

-Myynnin markkinajohtajat joutuvat kovaan kustannuskilpailuun uusien ja ketterien kilpailijoiden kanssa. Vanhat toimijat ovat vaarassa valua taustalle pyörittämään pienikatteista osto- ja myyntiliikettä raskaalla kulurakenteella. Mitä meidän kannattaisi tehdä?

Ja taas minun olisi oltava perillä asiasta, josta en ole kuullutkaan. Milloin asiantuntijuudesta tuli tällaista huoraamista? Ja: olenko itse jotenkin syyllinen siihen, että näin on käynyt?

-No, meillä on halua kasvattaa kilpailukykyä, koska palveluita saa jo tarjota ylirajojen. Ja tietenkin tahdomme kehittää uusia liiketoimintoja, jotka enää vain hipaisevat perinteistä alalla toimijuutta. Pienikatteisen myyntiprosessin automatisointi on kaikkien meidän vastaiskuvalikoimassa. Tämä johtaa väistämättä työtehtävien katoon. Muutos tulee, halusi ­sitä tai ei. Valmistautumattomuushan on aina huonoin vaihtoehto niin yrityksille kuin työntekijöillekin.

Halusin pitää työntekijöiden puolta. Tai halusin antaa sen mielikuvan, että pidän heidän puoltaan, vaikka todellisuudessa minusta ei tuntunut miltään.

Voi olla, että tunnet tässä kohtaa vaistomaista halua tuomita minua, mutta ajattele silloin tämä: kuinka monesta asiasta sinulla on todellisuudessa varaa kiinnostua? Niinpä. Et ole minua parempi vaikka hetki sitten kuvittelit niin. Tämä on yhtä turhaa kuin että kuvittelisin olevani jotenkin parempi kuin olen. Älä sinä ikinäkään mene siihen.

Ja sitten, ihan yhtäkkiä & äkkiarvaamatta, olin aivan liekeissä!

Paikalle raahustaneen vinkulelun melankoliset huokailut toimivat tällä kertaa triggereinä.

-Mutta jotain hyväähän tässä pitäisi olla tarjolla.

-Tietenkin! minä suorastaan huusin. – Luottamus ei synny itsestään, vaan silloin, kun sille annetaan mahdollisuudet syntyä. Meillä on tarve tulla kohdatuiksi ihmisinä, osaajina, oppijoina, yhteisön jäseninä. Luottamuksellinen ilmapiiri saa meidät yltämään parhaimpaamme, se saa meidät loistamaan. Uudistumisjohtaminen onnistuu kuuden keskenään kytköksissä olevan osatekijän kautta. Ne ovat strategia, mahdollistajat, vahva johtajuus, viestintä ja vuorovaikutus, osaaminen ja oppiminen sekä luottamus.

-Kuulostaa hyvältä! Saisitko repäistyä tuosta jotakin huomisaamun työläisinfoon?

-Totta kai! Arjen johtajuushan kasvattaa luottamusta. Se näkyy vastuuna, vaikuttamisena ja välittämisenä. Vastuu voi liittyä esimerkiksi lupausten pitämiseen, sovittujen asioiden tekemiseen tai luottamuksellisten asioiden käsittelyyn. Vaikutamme aina jokaisessa vuorovaikutustilanteessa. Sanavalinnat ja sanomatta jättämiset, äänenvoimakkuus, äänensävyt sekä eleet ja ilmeet joko kasvattavat luottamusta tai syövät sitä. Jos välitämme itsestämme, läheisistämme ja yhteiskunnastamme, valitsemme luottamuksen rakentajan tien. Siitä hyödymme kaikki!

Se tunne, kun kaikki hesiteissöni on ohi ja tietää, että tällaisista puheista on tapana kolahtaa bonari. Ainakin myöhemmin.

(jatkuu)

By Jorma Vähäpysty

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s