Mittarit käyttöön!

Meille pelmahti kaksi paksusääristä tanttaa kauppaamaan mittareita bisneksen tehostamiseksi. Anteeksi tällainen rahvaanomainen ja sovinistinen tyylini esitellä heidät, mutta pöllämystyin ja pelästyinkin nähdessäni nämä kaksi äkkiarvaamatta pöytäni vieressä tehokkaana kuin M1 Abrams -tankki. Vt. toimari pyrähti siihen kättelemään tädit ja seuraavaksi huomasinkin istuvani neukkarissa tätä kahden naisen Einsatzgruppenia vastapäätä. Ja saman tien liikkeelle.

-Harvalla yrityksellä on mahdollisuutta rakentaa täysin kattava mittaristo, toinen heistä eli se punatukkainen aloitti.

-Kun työnteon tapamme muuttuvat, pysyvätkö mittarimme mukana? Sitä saat mitä mittaat! Miten varmistamme, että mittaamme eli saamme oikeita asioita? toinen heistä eli se blondi katsoi minua silmät kiiluen.

-No tietenkin… vt. yritti päästä väliin. Turhaan.

-Numeraalisten mittareiden lisäksi tarvitsemme kuitenkin ennen kaikkea uudenlaista mittaamisen kulttuuria.

-Juuri näin! Yhtäältä saman rakenteisina toistuvia toiminta- ja arvonluontiketjuja ja niissä sovellettavia työtapoja kannattaa yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa tehokkuuden aikaansaamiseksi, ja ottaa toiminnan mittaaminen avuksi – vaikkapa asiakaskokemusta rapauttavan toimintatapojen vaihtelun esiintuojana.

He kuulostivat TODELLA TEHOKKAILTA, toistensa intohimoja ruokkivia kuin bisnesmaailman Thelma ja Louise. Minun oli pakko sanoa jotain.

-Vaan kertokaas lyhyesti, mitä nämä mittarit tuovat viivan alle.

-Ne vapauttavat aikaa ja resursseja ainutkertaisempien, monimutkaisempien ja kompleksisempien asiakasarvon aikaansaamisen haasteiden yhteistoiminnalliseen ratkomiseen, sekä erilaisten vaihtoehtojen ja moninaisten mukautumisen mahdollisuuksien jäntevään etsimiseen.

-Nykyisin kehotetaan omaksumaan teknologia, mutta ei tulemaan osaksi teknologiaa, vt. sanoi pisteliäästi.

Luonnollisesti, mutta organisaation mukaisessa mittaamiskulttuurissa mittaristo suuntaa jokapäiväistä työn tekemistä ketterästi, visuaalisesti ja dynaamisesti. Hitaiden, kerran tai pari vuodessa tehtävien, usein keskiarvotarkasteluun päätyvien mittareiden rinnalle tarvitsemme nopeita, lähellä arkipäivän tekemistä ja rutiineja olevaa mittaamista. Työ 2.0 -mittaamiskulttuuri vastuuttaa ja valtuuttaa jokaisen toimijan oman työnsä asiakaskeskeiseen kehittämiseen ja koko organisaation uudistamiseen tässä ja nyt.

Katsoimme vt:n kanssa vaivihkaa toisiimme: milloin se myyntipuhe oikein tulee? Ei vielä.

-Oikeanlaiset mittarit ja mittaamiskulttuuri auttavat tekemään työtapamme näkyviksi ja kertovat, mitä meidän pitää niissä muuttaa. Jos työ on huonosti organisoitu ja priorisoitu, tavoitteet ovat epäselvät eikä henkilöresurssien käyttöä ole mitoitettu, tekniikka tökkii ja/tai työ on pirstaleista ja moniajo hidastaa asioiden valmiiksi saamista, sekä henkilöstö että asiakkaat turhautuvat ja resursseja palaa.

Punapään kasvojen väri alkoivat sulautua hiusten väriin. Pystyisinkö jarruttelemaan tätä kehitystä?

-Onko tämä jaetun arvonmuodostuksen ”metodologina” toimimista? heitin siksi väliin.

-Ehdottomasti! kaikui vastaus. – Monimutkaisessa ja yhteen kietoutuneessa toimintaympäristössä johtamisen tärkein tehtävä on hahmottaa yhdessä tekemisen sidoksellisuus ja lisätä ihmisten käytännön edellytyksiä tulokselliseen yhteistyöhön ja yhdessä oppimiseen. Johtajan tulee johtaa työyksikkönsä pois resursseja ja osaamista osaoptimoivasta resurssitehokkuudesta kohti erilaisen osaamisen yhdistävää ja asiakaskeskeistä virtaustehokkuutta. Tämä ei onnistu, jos mittaamme edelleen vain yksilöiden ja toisistaan erillään olevien rakenteiden toimintaa.

-Mutta sen, joka kykenee digitalisoituvassa yhteiskunnassa neuvottelemaan, pitää hallita #alustatalous! haastoin, koska näin jo, mihin tämä johtaisi.

-Tietenkin! Mittariston on oltava myös ihmisten saatavilla. Hukkaa aiheuttavat erilaiset asiat pitää tunnistaa ja korjata mahdollisimman reaaliaikaisesti. Tämä on jokaisen vastuulla.

-Juurikin, koska tietoa on yritysten käytössä runsaasti ja sitä jalostetaan yritysjohdon hyötykäyttöön analytiikan keinoin. On vain ajan kysymys koska tekoäly pystyy tuottamaan lisäarvoa vaikka juuri analytiikassa niin, että siitä tulee osa talousprosesseja ja yritysjohtamista.

Hymyilin sisäänpäin: nyt tiesin, miten jalostin tämän palaverin tietoa. Mielessäni oli naapuriosastolta jo pari nimeä, joille me nämä mittarimadot delegoisimme. Ei meillä siis varsinaista hätää ollut. Niin kuin ei tietysti ollutkaan.

(jatkuu)

By Jorma Vähäpysty

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s