Bisnestarinoita 151

Bisnestarinoita 151

Yrittäjä

Vt. toimari oli elänyt lasikuplassaan hiljaiseloa jo monta viikkoa. ”Kiireinen.” ”Isoja juttuja.” ”Kolmiaisen korvantausta.” (Tuo viimeinen taisi olla minun eikä hänen.)

Mutta sitten hän oli yhtäkkiä back kuin lampaaseen asennettu mikrosiru.

-Kutsupas jengi koolle niin vähän puhutaan.

Mitä sitä työläinen muuta tekee (ja osaa) kuin tehdä, mitä käsketään.

Vt. oli uudessa Marja Kurjen silkkihuivissaan näky komea. (Not) Hän keekoili edestakaisin meidän edessämme kuin vauhtia hakien ja meitä alkoi haukotuttaa.

Ei mene aina niin kuin haluaisi. Efektit. Säväyttäminen. Reaktiot.

Mutta niin vaan vt. kaivoi itsensä esiin.

-Tämä meidän vanha bisnesmalli ei selvästikään enää toimi! Marginaalit jäävät liian mataliksi, ja siksi kilpailijoiden kilpurit ajelevat meistä kohta ohi niin oikealta kuin vasemmalta. Elleivät ajele jo! (tässä kohtaa vt. katseli meitä myrkyllisesti kuin käärme) Eli on aika järkevöittää nykyistä toimintaa.

Kyllä hän sai meidän huomiomme. Koska jokainen tiesi, että nämä sanat toisivat muutoksen ihan jokaisen kohdalle. Doorstepille, niin kuin meillä on tapana sanoa.

Eikä ”järkevöittäminen” koskaan tiennyt mitään hyvää muille kuin osakkeenomistajille.

Joillakin sanoilla vain on paha kaiku. Kun herkisti sisäistä kuuloaan, saattoi kuulla miten jokainen huoneessa olija poisti varmistimensa.

-Tämä on sen verran simppeliä, että teistäkin on tähän. Me ryhdymme kaikki yrittäjiksi. Ensin lisäämällä yrittäjämäisyyttä päivittäisessä työssä ja sitten vähitellen ottamalla isomman osan yrittäjäriskiä. (vt. piti dramaattisen tauon ja jatkoi sitten) Siinä se oikeastaan.

Niin me poistuimme auditoriosta. Hämmentyneinä. Niin kuin: mitä?

Jostain syystä tuo leiskuva johtajani kääntyi käytävässä kannoillaan, näki minut ja viittasi minua seuraamaan. Kun viitataan, niin silloin totellaan. Hänen ofisissaan sentään osasin istuutua oma-aloitteisesti.

-No, mikäs sinun ajatus tästä on? Työelämää on aina kehitetty tiedolla. Tietoa voidaan kerätä uusista lähteistä, sitä voidaan hankkia nopeasti ja analysoida tehokkaasti. Yksi haasteista on kuitenkin tiedon pirstaloituminen.

Niin tyypillistä vt:tä! Ensin hän pelottelee ja/tai kiusaa ihmiset kuoliaaksi, nostattaa heidän kortisolitasonsa taivaisiin ja sitten seuraavaksi hän alkaa sekoilla jostain muusta aiheesta. Ansaitsemmeko tällaisen johtajan oikeasti? Haluni vältellä ikävää aihetta sai minut vastaamaan jotakin ympäripyöreää.

-Tuloksellisen johtamisen ja vaikuttavan kehittämisen vuoksi tarvitaan kokonaiskuvan muodostamista. Se edellyttää kuitenkin eri tietolähteistä saatavan tiedon yhdistämistä.

-Eikö niin? Työelämä muuttuu nopeasti erityisesti teknologian kehittymisen myötä. Robotisaatio etenee, tekoäly kehittyy ja työtä siirtyy erilaisille alustoille. Kokonaisten toimialojen toimintalogiikka muuttuu, olemassa olevia ammatteja katoaa, syntyy kokoaan uusia ammatteja ja osaamisvaatimukset muuttuvat laajasti. Turvan ja hyvinvoinnin tukipilarit ovat muutoksessa, eivätkä perinteiset työhön kytköksessä olevat hyvinvointivaltion turvaverkot enää välttämättä toimi samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Luennoi vt., kun pääsi mieliaiheeseensa. Ja

minä pääsin vastaamasta kysymyksiin, joihin vastaaminen olisi ollut (sosiaalinen) itsemurha.

Joku sanoisi että tasan meni. Minä en tiedä enää. Hommasta on jotenkin mennyt mehu, joka on ehkä seissyt liian kauan huoneen lämmössä.

Tiedätkö sen, kun ei enää tiedä, miksi tekee sitä mitä tekee? Löytää työn mielen vain ajoittain ja silloinkin mielekkyys peittyy usein itse-epäilyksen ja päänsäryn kaltaisiin painajaisiin oman työn todellisista seurauksista eli henkisestä jalanjäljestä.

Mieti sitä.

(jatkuu)

By Jorma Vähäpysty

Bisnestarinoita 114

Bisnestarinoita 114

Mietojen juomien etämyynti

Joudutko usein väittelyyn vai oletko sitä tapettiainesta, jota ei erota hyvänkään kuivakakun ainesosista?

Olen edellistä ja ylpeä siitä. Paitsi tänään.

Mikä tässä päivässä on, että kaikenlaiset vänkkääjät tulevat uhoamaan ja haastamaan ja ennen kaikkea vaatimaan sinua puhumaan aiheesta, josta et tiedä mitään.

Yrittävät kuljettaa sinut pimeälle kujalle, jossa kolkkaavat sinut.

Ei tämä ole reilua, mutta vain itkupillit valittavat siitä. Siksi minäkin vaikenen, ehkä lopullisesti. Paitsi että huutoon vastaan kyllä.

-Onko sinusta joillekin johtajille muutos kuin henkilökohtainen tappio ja se kyseenalaistaa heidän saavutuksensa? Eihän muutoksen tarve välttämättä tarkoita, että ennen tehtiin väärin vaan että olosuhteet muuttuvat. Että teollisen ajan peruja olevasta tuote-, tuotanto- ja hintalähtöisestä ajattelusta sekä organisaatiosta, joka on betonoinut sen, on tullut ongelma.

Kyllä minä tämän pelin osaan, jos joku haluaa tälle linjalle lähteä. Urpot! Eivät saa koskaan tietää, mikä heihin iski. I didn’t see it coming on vain kalpea aavistus siitä tuu-tasaselle-niin-tiput-rososelle-nuoruudesta, jonka keskeltä jouduin taistelemaan tieni ulos.

-Mielestäni kyseessä on kompleksinen, kokonaisvaltainen ja systeeminen asia, johon vaikuttavat yrityksen/organisaation toimiala ja toimintaympäristö, historia, arvot, kulttuuri, uskomukset ja kokemukset, organisaation rakenne, johtamisjärjestelmä, keitä on rekrytty ja millä periaatteella, palkitseminen, toimintamallit, miten on menestytty jne.

Huomasitko tuon jne:n? Kyllä täältä lähtee!

Ja tältä työpisteeltä lähtee jokainen paljon nopeammin kuin tänne tuli. Eivät tiedä, että alfan paikalle pääsemiseen tarvitaan alfan tappaja. Oletko tappaja? Niin arvelinkin. Ja silti näitä yrittäjiä riittää. Vaikka kuka heitä kehtaa sanoa yrittäjiksi?

Silti seuraava on jo valmiina naarmuttamaan pöytäni kulmaa.

-Miten se onkin, että startup-vaiheessa oleva yritys on exploring moodissa etsiessään uutta ja toimivaa liiketoimintamallia. Luovuus, innovointi, uusi ajattelu, kokeilut ja tekemisen meininki kukoistaa. Sitten aletaan viilata ja vauhdittaa kehitetyn liiketoimintamallin toistoa ja tehostamista. Ja siitä onkin vaan pieni askel siihen, että menestys tuottaa ajattelu- ja toimintatavan: ”Kokemuksemme mukaan, kun ajattelemme ja teemme näin, menestymme.” Tästä seuraa myös ylimielisyys ja asenne: ”Me tiedämme ja oomme tosi kovia.” Ehkä tätäkään menestyvää yritystä ei pelasta mikään?

Jos olisit korvannut tuon sarkastisen kysymysmerkin rohkeasti huutomerkillä, olisit oikealla tiellä. Mutta

nyt olet hukassa kuin lammas suden vaatteissa.

-Näin minä olen taklannut tuon haasteen: Jotta olemme välttäneet jäykistymisen ja ”tehtiin asioita, jotka aikanaan oli oikeita, liian pitkään” -tilanteen, olemme alusta pitäen rakentaneet toimintamallin, jossa on fiksusti tehostettu ja skaalattu nykyistä toimintaa ja samalla luotu ja kokeiltu uusia juttuja, tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Tavoitteena on ollut meidän liiketoiminnan disruptointi ja kannibalisointi ja nöyrä ylpeys omasta menestyksestä: ”Olemme tehneet loistavia juttuja, mutta emme kuvittele, että se riittää tulevaisuuden menestykseen”. Kun tältä pohjalta on muotoiltu kulttuuri, rakenteet, toimintamallit, johtamisjärjestelmä, strategia jne, sillä on tehty mahdolliseksi samanaikainen exploring-executing ajattelu ja toiminta ja jatkuva uudistumiskyky.

Huomasitko: taas jne! Kuka tahansa valloittajanalku kalpenee tajutessaan, että vastustajalla on käytettävissä rajattomat resurssit, sellaiset, joiden ääriä ei näe vaikka haluaisi. Ja vielä: olisin voinut tuhota kaiken kyselemällä retorisella kysymyksellä, vai mitäs sinä ajattelet.

Ei, tämä on ote talonkirjasta. Ja sen salaisuuden vien mukanani hautaan. Kukaan ei juo minun tilaamia juomia.

(jatkuu)

By Jorma Vähäpysty