Erehdys

Muut erehtyvät, en minä. Näin uskoin, ja ympäristökin tuki pitkään uskomustani täysin.

Mitä sitten tapahtui? Sitä minäkin olen tässä kysellyt. Lähinnä itseltäni. Tajuatko, että tällainen voi vetää pohjan pois koko elämältä? Ehkä, mutta vain, jos olet kokenut samaa.

Olin ihan tavallisessa bisnestapaamisessa paitsi että siellä oli tarjolla Belugaa & Bollingeria. No ei ihan, mutta siihen suuntaan. Tyypillä oli henkivartijakin, joku Rocco.

-Mun täytyy mennä, sori.

Niin hän sanoi, kun oli vastannut puhelimeen kesken lauseeni.

-Et mene mihinkään!

Kuka väittää, että asiakas on kuningas? No jos niin olisi, minä olisin se narri, jolle on sallittu paljon enemmän kuin muille kunnes kaula katkeaa äkkiarvaamatta.

Eli suomeksi: tällaista vastausta hän ei odottanut. Hän katseli minua valkoisten kulmakarvojensa alta enkä tiennyt, näyttikö hän pöyristyneeltä vai huvittuneelta vai joltakin sellaiselta, joita vain hänenkaltaisensa, 30000 jalkaa rahvaan yläpuolella lentelevät tyypit tuntevat.

-Niin, oliko tässä vielä jotakin?

-Se yksi sata donitsia ja että kuka tämän hoitaa.

-Päätä sinä.

Ja sitten katsoin hänen ja hänen kevincostnerinsa loittonevia selkiä.

Ei, minä en surrut tätä eroa. Mutta sitä kyllä, että

Jäin ihan yksin.
Aikatauluni murskaantuivat.
Annoin jälleen kohdella itseäni huonosti.

Enkä mielestäni ollut tehnyt mitään väärää! Maailma ei ole reilu eikä minun pitäisi sitä enää huokailla. Silti se jukratuttaa minua.

Mutta, kuten todettua: bisnes on sotaa. Dog eat dog. Ja jotta lainaus olisi täysi, tämä on vielä lisättävä: jos kilpailijamme olisi hukkumaisillaan, laittaisimme letkun hänen suuhunsa. Ei tämä ole mitään lempeilyä.

No more Mr. Nice Guy.

Siihen eivät pysty kuin harvat ja valitut. Ottamaan hanskat pois.

Siksi myös väärän valinnan tekeminen on yleistä. Se on inhimillistä ja samalla niin turhaa. Vähän niin kuin ihmiset käyvät kirkossa ja sitten heistä ei enää ole mihinkään.

Tämä on se kohta, josta ei neuvotella. Allekirjoitukset sivulle 7, saanko pyytää?

Ja lopun voi kuvitella jos haluaa. Ellet voi voittaa vastustajaasi, osta hänet.

Muuten olet vain lahjakas ihminen, joka ei menesty.

Huomaatko, että kun pitäisi osata oikeasti kävellä puhe, jatkan vaan puhumista. Minun ei pitäisi olla tällainen ja silti olen. Se tunne, kun jatkuvasti jokin menee pieleen ja toivot, että löydät yhden selkeän syyn siihen.

Tein tässä tunnelmassa jotakin tavatonta. Soitin vt. toimarille. En ollut tehnyt sitä sitten vuoden -84 ja silloin meillä oli vielä lankapuhelimet.

-No, mitäs mun personal sales jesus?

Aika topakka kehu. Oletko koskaan saanut vastaavaa? Enpä usko.

-Sitä että…

Sitten en tiennyt enää, miten jatkaa. Olisin voinut ottaa liian monta Somaxia, mutta en ollut sellainen pelkuri. Katkaisin puhelun.

Ja menin balettiin katsomaan Faunin iltapäivää.

Ei olisi pitänyt. Se oli erehdys. Ehkä tällaiset kokeilut pitäisi vain antaa itselleen anteeksi. Hyväksyä se, että silloin voi tapahtua juuri näin tai mitä vaan.

Tai sitten huomata, ettei se ollutkaan erehdys. Kun katsoin Faunia silmiin, tajusin, että oikeastaan olin ajoneuvoyhdistelmä, sellainen taipuisa mutta aika raskasliikkeinen. Ja ellei sitä liikuta vain eteenpäin, vaatii se todellista käsittelyn taitoa. Bingo!

(jatkuu)

By Jorma Vähäpysty

Markkinointikustannukset laskevat

Vt. toimari oli saanut jykevän herätyksen Tulevaisuus2043-seminaarissa ja päättänyt, että huhtikuu on organisaatiomme kokeilujen kuukausi. Luulin olevani tällaisen yläpuolella, mutta julma aikamme ei säästä enää ketään.

Päätös konkretisoitui minuun niinkin kylmäävästi kuin että vt. halusi meidän kahden kokoontuvan viikoittain Suuren Kuvan Reflektoimiseen (SKR? Anyone?). Kyllä se minulle sopi. Huononakin päivänä siinä paloi työaikaa ja parhaana päivänä saatoin palsumme jälkeen esitellä vt:n ideoita ominani muilla foorumeilla. Suoranaisen inhon ja korpeavan penseyden sijasta olinkin ihan että ookoo, sis.

Kuin juhlan kunniaksi vt. oli pukeutunut pikkumustaansa

ja näytti kirkkaanpunaisen kynsilakkansa kanssa valmiilta iskemään kyntensä tulevaisuuteen.

-Miten sinä näet tekoälyn roolin taloushallinnon kehityksessä?

-Onhan se merkittävä! Se joka hallitsee dataa, se menestyy. Tieto on jälleen valtaa ja valta on aina ollut rahaa – tai ainakin vaurautta.

-Mitä tämä sinusta on käytännössä? vt. veti kynsiään tuuhean tammenruskean tukkansa läpi, millä toisissa olosuhteissa olisi ollut minuun erotisoiva vaikutus. Good-4-B että olen tiukasti asioihin latautunut asiantuntija. Ja tykkään enemmän blondeista (jos se jotakuta kiinnostaa).

-Spontaanisti tulee mieleen montakin asiaa. Ensinnäkin algoritmit siirtyvät tukifunktioista mahdollistajiksi. Toiseksi mobiilidata eli kaikki se, mitä onnistumme tavalla tai toisella louhimaan selville asiakkaistamme, voidaan hyväksi käyttää online- markkinoinnissamme. Kolmanneksi ja ehkä tärkeimmäksi nousevat muutosnopeus strategian ja toteutuksen eksekuutiossa, erityisinä painopistealueina täsmäinvestoinnit ja resurssiallokaatiot.

Olen viimeinen ihminen ihmettelemään, miksi vt. tarvitsi hetken aikaa sulatella tätä.

Mutta ei hän kauaa keekoillut, sellainen tinttara hän kuitenkin on. Siksi mietintäni siitä, oliko brändini tällaisten tarinoitten valossa nousussa vai laskussa eli millaisen impäktin voisin tehdä toisiin asiantuntijoihin, jäi pahasti kesken.

-Ja sinä jalkauttaisit tämän läpi meidän organisaatiossa miten? Anteeksi tuo 80-lukulainen sanonta, olisiko sinulla parempaa tarjolla?

Katsoin vt:tä ja mietin, tarkoittiko yhdessä reflektoiminen hänelle tällaista kyselytuntia ja päädyin kyllä-vastaukseen.

-Heh, nykyisinhän puhutaan osallistamisesta, mikä holhoavuudessaan on melko musertava sekin. Itse asiaan minulla olisi kaksi ehdotusta. Rakennetaan ja vahvistetaan innovaatiokulttuuria ja uusia työn tekemisen tapoja. Toiseksi organisoidaan pieni ja valpas online-myynti- ja markkinointiorganisaatio, joka tässä ohjelmoitavassa maailmassa ottaa paikkansa kaikissa bisnesoperaatioissa mutta ennen kaikkea missä tahansa tulevaisuuden strategisissa päätöksissä. Sillä digitaalisuutta on aivan kaikkialla. Mikään yritys ei voi hallita sitä yksin.

Siksi meidän on parempi löytää vetreitä yhteistyökumppaneita, joita voimme tarpeen tullen riistää loputtomasti.

-Ymmärsinkö nyt oikein: tekisit tuosta online-myynti- ja markkinointiorganisaatiosta tulevan liiketoimintamme ytimen?

-Kyllä, ehdottomasti! Koska algoritmit hoitavat maksimaalisen osan perinteisestä työstä, muutama kunnianhimoinen eli pelolla ja häpeällä johdettava ihminen riittää pyörittämään koko tuota organisaatiota.

-Ja tämä merkitsee markkinointikustannusten laskua? Näin vt:n verisuoniston kuljettavan kaikenlaisia hyviä kemikaaleja pitkin hänen systeemeitään. Itse pysyin niin coolina.

-Kyllä, varovainenkin arvioni on siinä 30 pinnan paikkeilla.

-Jos esitän tämän hallitukselle, saamme todennäköisesti ihan itse määritellä tämän kvartaalin bonuksemme?

-Juurikin niin. Sitten meitä kyllä jo nauratti. Jossain tutkimuksessa on todettu, että yhteinen nauru yhdistää ihmisiä vielä vahvemmin kuin yhteiset ennakkoluulot.