Bisnestarinoita 149

Bisnestarinoita 149

Itsetunti

Olet varmasti joutunut pohtimaan, mitä on itsetunto, koska bisneselämä nykyisin ja erityisesti tänä päivänä. Mutta pohdintasi on jäänyt väkisinkin pinnalliseksi ja jopa piinalliseksi, koska bisneselämä tänään ja erityisesti huomenna.

Mutta: nou hätä! Minäpä kerron sinulle tästäkin jotakin. Käytännön esimerkit valaisevat sinunkin pimeytesi. (Ja jos olisin onnekkaasti tullut syntyneeksi amerikoissa, tämä olisi minun kolmas bestseller self-help gurukirjani, jolla olisin raapinut kasaan ensimmäiset biljoonani.)

Ota itsellesi itsetunti päivässä. Sen voi tehdä näin.

Niin kuin jokainen kunnon NLP-skientologi tietää, kaikessa on kyse kolmesta asiasta: ohjelmoinnista, manipuloinnista ja rahasta. Näiden suhteen fokusta ei saa kadottaa hetkeksikään tai muuten kadottaa itsensä kuin Kiikerögaardi. Eikä itsensä kadottaneella tunnetusti ole itsetuntoa! Näin se vaan on.

1) Voit viettää itsetuntia itseksesi. Parasta varata itselle pannullinen kahvia ja kopallinen herkkuja ja sitten vaan printtaamaan google-imageista itseä kohottavaa aineistoa, jossa esiinnyt parhaassa mahdollisessa valossa. Liimailet sitten kuvia kaikkialle ympärillesi muistutuksena siitä, miten erinomainen, kirkastuva ja moniulotteisen säkenöivä olet. Ja miten kaikki muutkin sen viimeistään kuvistasi huomaavat.

2) Voit viettää itsetuntia myös seurassa. Tällöin annat – ennen kaikkea itsellesi – parhaan mahdollisen kuvan itsestäsi muiden kanssa. Esimerkiksi näin.

Kiertelet avokissa ja alaisesi painavat pelosta niskaansa kyyryyn.

Pysähdyt jonkun sattumanvaraisesti poimitun deskin luo ja jäät tuijottamaan kyseisen ihmispolon näyttöä. Hän yrittää parhaansa ja niin myös sinä.

-Mitäs sinulla olikaan menossa?

-Kirjoitan viikkoraporttia.

-Minne?

-Sinulle.

Olet lukevinasi tikkana rivejä mutta todellisuudessa olet naisen tuoksun lumoissa koko voluumilla.

-Voiko tuo insidenssispektrianalyysi olla oikein?

-Kyllä, tarkistin sen kolmeen kertaan.

-Kolmeen kertaan?

-Niin.

-Eikö se ole jo liikaa?

-Niin, siis…

-Tiedätkö mitä?

Tämä on kaikessa tärkeää: elämässä ja draamassa jännityksen kohottaminen huippuunsa.

-No mitä? kysyy pieni ääni vaimeasti.

-Vapautan sinut näistä raporttien kirjoittamisesta. Sinussa on selvästi potentiaalia paljon enempään.

Tunnet olevasi sankari, joka pelasti yhden ihmisen elämän! Mikä muu voisi singauttaa itsetuntosi maata kiertävän radan tuolle puolen?

Eihän tämä mitään omaperäistä ole. Mutta et arvaakaan, kuinka monta hyvää juttua tehdään ihan sillä, että mennään kuluneilla mutta oikeastaan käyttämättömillä ideoilla.

(jatkuu)

By Jorma Vähäpysty

Bisnestarinoita 34

Bisnestarinoita 34

Tuhannen ja yhden tytön tärinät

Loman jälkeen asioita katselee hetken tuorein silmin: jotkut naiset vaan ovat todella tyhmiä. Se ei tarkoita, etteivät he olisi älykkäitä vaan sitä, että he tyhmyyttään osallistavat itsensä juttuihin, joihin heidän ei todellakaan pitäisi. Tutkimattomia ovat mielen tiet, sanotaan, eikä ihan turhaan.

Tällaiset naiset ovat ylityöllistettyjä.

  • Heidän stressiään ei paranna mindfulness.
  • Heidän kahdeksaa projektiaan ei vaan voi delegoida muille.
  • Heidän inboxiaan ei tyhjennä kaivinkonekaan.

Minun onneni on, että he harvoin tulevat kysymään, voisinko auttaa heitä. Muut kyllä kärsivät heistä, tosin kukaan ei enempää kuin he itse. Tästä setupista seuraa usein ikävyyksiä, niin kuin tänään:

– Minulla on ongelma.

– Anna kuulua.

– Se on vaikea.

– Anna silti.

(Itkunsekaista huokailua ja ärsyttävää ininää.)

Tällaisia tyyppejä meillä on töissä – onko hurraamista? Omat huokauspointtini ilman poweria:

  • Voi naisia, jotka jäävät tytöiksi.
  • Naisia, joille kukaan missään milloinkaan ei paljastanut, että heillä voisi olla oma tahtokin ja se voisi ilmetä muutenkin kuin veitsen kääntelynä omissa haavoissa.
  • Sääliksi kävisi, ellei niiden kanssa olisi pakko tulla joka päivä toimeen.

Neukkarissa ne olivat Suuria Hiljaisia. Sukupolvien ketju – jos sinulla on tissit, ei sanottavasi voi olla mitään vakavasti otettavaa – auttoi jo pienenä hiljentämään heidät. Kenenkään ei tarvinnut sen eteen erikseen ponnistella.

Pikemmin päinvastoin: aina kun joku tuli koeajalla kokeilemaan rajojaan, muut siskot pitivät huolen siitä, ettei se toistunut. Kuin enemmistökanat olisivat nokkineet joukosta eristetyn silmät. Ja koeaikakin oli sanan monessa merkityksessä saman tien ohi.

Näyttää siltä, että nainen on helppo murskata. On kolme asetta ylitse muiden:

  • Ikä
  • Painoindeksi
  • Refleksit (tästä ehkä myöhemmin)

Siksi ilmassa lentää kaikenlaisia latteuksia:

  • Ikä on vain numero.
  • Tärkeintä on sisäinen kauneus.

Jos lauseet olisivat uskottavia, niitä ei tarvittaisi. Naisen itsetunnon voi säikäyttää katsomalla oudosti. Sen voi romuttaa sanomalla pahasti. Homma kaatuu tällaisiin asioihin, joita kaltaiseni sepporädyt eivät edes noteeraa. Naisen itse-epäilykseen käyttämällä energialla pyöritettäisiin pelkästään Suomessa noin tuhatta tuulivoimalaa. Missä on meidän oma @tarutujunen tai edes @kirsipiha? Tätä naiskysymystä oli pakko puida lounaalla:

– Taidat oikeasti tykätä naisista?

– Joopa kyllä, mukaviahan nuo ovat. Enimmältiin.

– Myös tuolla ofisissa?

– Noh, avuttommii tyttölöetä, jotka kaepaa sankaria pellastammaa. Sehä soppii miulle, ja mualima on tuas tasapaenosa.

Kuka minä olen eri mieltä olemaan?

 

(jatkuu)

By Jorma Vähäpysty